En myönnä koskaan harrastavani nimishoppailua, mutta kun samalla tallilla on tarjolla Not Gonna Happen ja Nothing But Trouble, niin minun oli vaikea hillitä itseäni. Ja kuten voitte päätellä, epäonnistuin siinä täydellisesti. Not Gonna Happenia kuvailtiin selväjärkiseksi, hyväksi hyppääjäksi ja luotettavaksi ratsuksi. Tammaa oli ratsukoulutettu ja sen pitäisi olla valmis paketti kisakentille, kunhan joku sen sinne vain veisi.

Tullessani koeratsastamaan tammaa, se oli jo valmiiksi satuloitu ja lämmitelty minulle. Siirryin hevosen selkään ja aloin fiilistelemään sitä. Not Gonna Happen pyrki miellyttävästi eteenpäin ja se oli kevyt ratsastaa, mutta myös äärimmäisen herkkä. Harjoitusesteelle se lähestyi hyvin itsevarmasti ja hyppäsi hyvällä ilmavaralla matalan esteen.
"Se hyppää hyvin. Kokoaa hyvin jalkansa ja pyöristää selän. Uskon, että nuo takajalatkin nousevat isommalla esteellä", Theon analysoi minulle, kun ratsastin kentän laidalle kuuntelemaan tuomion.
"Selvä sitten, tämä lähtee ainakin meille. Sitten vielä se ori..." tuumasin ja taputin hevosta kaulalle. Ihan näppärän oloinen menopeli ja jos siitä muuhun ei ollut, niin ainakin se olisi uutta verta talliin.