Tänään päätin antaa extrahuomiota kesän toiselle kasvatillemme. Breeze ja Saffi laidunsivat kauempana, kun taas Bette ja Seela tulivat uteliaasti luokseni. Varsat olivat miellyttävän luontoisia ja olin päättänyt jättää kumpaisenkin kotiin kasvamaan. Seelassa oli enemmän virtaa, mutta Bette puolestaan oli harkitsevaisempi. Hätistelin Seelaa vähän kauemmas ja tartuin Betten pinkistä riimusta kiinni, jotta se ei karkaisi lähettyviltäni. Onnekseni Elias oli huomannut puuhasteluni ja tuli viihdyttämään Seelaa. Taskustani löytyi herkkuja Betelle ja varsa hamuili tyytyväisenä herkkuja. Liu'utin kättäni pitkin sen kaulaa ja rintakehää. Kävin läpi hevosen turvan ja koskettilin sen korvat lempeästi. Kosketus korviin sai varsan heilauttamaan häntäänsä sen oloisena, että se ei pitänyt siitä. Annoin Betelle taskustani lisää herkkuja ja siirryin koskettelemaan varsan etujalkaa. En pyytänyt sitä nostamaan, kunhan koskin ja tunnustelin polven sekä vuohisen läpi. Pohdiskelin samalla, pitäisiköhän varsat kuvata irtopalojen varalta. Jatkoin hevosen läpikäymistä sen kylkeä pitkin ja suoritin saman operaation takajalalle. Takajalkaan koskiessani Beten korvat painuivat luimuun ja se lähtikin liikkeelle. Annoin varsan mennä, sillä turha sitä oli painostaa enempää käsittelyyn. Elias hassutteli Seelan kanssa kauempana, mutta Betteä ei enää minun olemassa oloni kiinnostanut, vaan varsa oli suunnannut itsetietoisesti emänsä luo. Tässä oli selkeästi kulkenut varsan tämän päivän raja ja kunnioitin sitä. Kun käsittelytoimenpiteitä toistettiin joka päivä, uskoin, että lopulta minulla olisi helposti käsiteltävä nuori hevonen käsissäni.